Mamma voi silti vielä seesteisenä imettää ahnaita imuttajia, ehkä kuitenkin jo kokemuksesta aavistellen sitä, että kohta tisseissä roikkuu kaamea piraijalauma. Tilaa nämä neljä kuitenkin jo rinnakkain baaritiskillä vievät.
Tälle päivälle otettiin iso askel kasvuprosessissa kohti koiruutta, pennut pääsivät ensimmäistä kertaa tepastelemaan pentulaatikon ulkopuolelle. Tokihan jonkun verran on jo ihan pienestä pitäen jaloiteltu ja työnnelty laatikonreunan toisellakin puolella, kun päivittäin siivouksen ajaksi on täytynyt siirtää pentuset pois laatikosta. Maailma aukesi tänään kuitenkin ihan kunnolla, tyypit treenasivat pentuna olemista olkkarin puolella.
Ursa oli ihan haltioissaan, kun se pääsi oikein tilan kanssa ihmettelemään pentuja. Kovin utelias se on ollut alusta asti ja viimeisen viikon aikana Luna on kyllä hyvin päästänyt tytärtäänkin pentuja katsomaan. Laatikon reunan yli Ursa on pikkusisaruspuoliaan nuuskutellut, käynytpä pariin otteeseen pikaisesti itsekin laatikossa kääntymässä. Tällainen oli kuitenkin juhlaa, kun kakarat päästettiin valloilleen ja niitä sai tutkia ja kaitsea ihan oikeasti.
HIPPA
Kävin tänään törsäämässä lomarahojen kunniaksi ja ostin itselleni jo jonkin aikaa himoitsemani Kalevankarhun. Mikäs sopisi tähän hetkeen paremmin?
Pentusten askellus ilmentää ankaraa keskittymistä, pää alhaalla ja häntä pystyssä taivalletaan, miettien jokaista askelta, sinnikkäästi, vähän huojahdellen. Hippa on jo erittäin taitava askeltaja, muovimattohaaste hoideltiin tyylikkäästi tuuskahtelematta, alustan liukkaus ei pientä sisupippuria lannistanut. Luonne on pieni tutkija, melkoisen laajalla ihmeteltiin maailmaa. Porukka ei pysynyt ihan kasassakaan, kun tyypeillä tuntuu olevan rohkeutta ja varmuutta lähteä jo tässä iässä (2,5vk) sisarusten ja emon suomasta turvasta matkailemaan.
Hippa on meijjän istuskeleva mietiskelijä. Toista silmäänsä se pitää edelleen kutakuinkin tiukasti kiinni, mutta se yksi avonainen tapittaa kyllä jo tarkasti pentulaatikosta maailmaan. Kaipa se silmä jo jotain näkeekin.
Isosysteri oli kiinnostava, pikkusysteri myös. Kuuli ihan uusia juttuja.
KUOPUS-SININEN
Toinen taitava askeltaja. Viimeisenä maailmaan kaivettu sinityttö, sillä on pitkät jalat ja silmät auki, vetelee jo vauhdilla pitkin olkkarimaailmaa, välittämättä myöskään muovimattohaasteen liukkaudesta. Sellainen tarkkaavainen tilanteen tasalla oleva tyytyväinen tyyppi.
Hipan kanssa yhdessä taapertelevat pitkin ja tutkivat ympärilläolevaa, sparraavat toinen toisiaan askellustekniikkatreeneissä, tasapaino ja tekniikka toimii. Kykenevät ottamaan fiksusti vastaan ihan uudet kokemukset avarassa maailmassa.
ROHTO JA ESIKOIS-SININEN
Ne jotka eivät tuuskahtelematta taaperra, tapailivat kykynsä mukaan muutamia askeleita komeilla liu'uilla ja keskittyivät sen jälkeen näyttämään söpöiltä koiranpennuilta. Rohto tsekkaili maailmaa ihan tuorein silmin.
Jos kävelytekniikka ei ihan toimikaan vielä, niin syömätekniikoilla sitten brassaillaan koko vatsan täydeltä. Rohto on hionut evästysasentojaan, mikäs sen lokoisampaa, kun retkottaa selällään hanan alla.
Uteliaallinen isosisko Ursa, jonka kunniaksi pikkusisarukset on nimetty karhuiksi, humaltui baarin ovensuussa ihan vain ihailemalla ja ihmettelemällä nautintoaineiden imuttajia.
Ursa sätki pentuhuumassaan, yritti kutsua pentuonnen tuottajia pieneen painimatsiin, nuuskutteli ja tökki piippanenällään pentujen ali ja yli, ei meinannut (tai meinaa) millään saada piiparaisista tarpekseen.
Pentu, pentu, pentu, pentu....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti