Kolme viikkoa elämänkokemusta.

SINI1, ESIKOINEN (mahd. Pihka/Noita)

1400g
(2vk 1010g, 1vk 700g, syntymäpaino 381g)

Esikoinen on viikon sisään oppinut kävelemään, joskin edelleen muovimatolla mahalleen rätkähtämisen jälkeen kestää hetken, ennen kuin saa himppasen holtittomat takajalkansa taas kerättyä alleen. Selvästikin silmät näkee ja korvat kuulee. Esikoinen on porukan hurrrrjimus (tai ainakin yhtä hurja kuin sininen siskonsa), leikkisä pikkuotus, joka tapailee suullaan tovereita, testailee ihan vastikään puhjenneita hampaanalkujaan sekä harjoittelee koiraääniä, kurisee murinoita ja väyhkii kimeästi pikku haukahduksia. "Hrrrrrr-väy!" Tassu heilahtaa, iskee ja suu hamuaa kylkeä tai niskaa. Kaikkiaan tyyppi on symppis, nyt kun pennut ovat päässeet päivittäin kulkemaan pitkin asuntoa ja ovat saaneet nukahdella minne haluavat, on esikoinen monesti tullut lämmittämään pikkuisella kropallaan jalkaterää, jumittaen uhrinsa pitkäksi aikaa heltyneenä paikalleen.


HIPPA, Omituinen Metsähippa

800g
(2vk 520g, 1vk 370g, syntymäpaino 204g)

Hippa pitää edelleen vasenta silmäänsä kiinni. Raollaan se jo on, mutta edelleen ilmestys muistuttaa enempi yksisilmäistä merirosvokissaa kuin koiranpentua... Hipsu on hassu ja pieni mönninkäinen, joka mennä painaltaa jo kovaa kyytiä, on tutkinut lukaalia rohkeasti eteistä myöten. Välillä Hippa löytyy itsekseen istuskelemasta ja mitälie mietiskelemästä, syntyjä syviä. Porukan rennoin ja rauhallisin se on selvästi, joskin on siinäkin hurjimusvaihde, kun se lähtee matsaamaan sisaruksiaan ja tapailee viattomia varvasparkoja lattialla. Hammasrivistö tuntuu suussa ja ääniin reagoidaan. Hippa vispaa häntäänsä välillä hurjasti, sen käyttö on tietenkin suhteellisen epäloogista vielä, kuten muullakin porukalla, mutta tuntuuhan se kivalta, kun pikkukoiran häntä vipattaa, kun käsi laskeutuu hajuineen pikkukoiran nenän tasalle - tahallista tai ei. Hippa tykkää nukkua sylissä, se rentoutuu välittömästi ja viihtyykin niin pitkiä aikoja, ihan lunkisti vaan, ilman kiirettä yhtään minnekään.


ROHTO

1420g
(2vk 1040g, 1vk 720g, syntymäpaino 414g)

Jäbä on tappijalkainen kyrmyniska, joka jo siirtelee roppiaan muutenkin kuin työntelemällä. Onpas herra Rohto-Ohtonen yhytetty jopa pyrähtävän lyhyeksi jääneeseen leikkiloikkimiseenkin, tämänhän tietää, iloinen hyppely päättyy mahalleen... Rohto on matriarkaalisen lauman altavastaaja, joka tyytyy siskojensa pelmuuttamiseen tyynesti. Jätkä on hermoilematon ja elämään tyynesti suhtautuva pötkäle, joka pystyy nukahtamaan minne vain, eipä näe vaivaa könytä seinän tai sohvan viereen tai suojaisaan nurkkaan, miksi vaivautua, nokoset voi ottaa keskellä lattiaa. Rohto on Hippa-systerin vakkarityyny, neitisisko kun tykkää nukkua pää sisaruksen kyljellä, Rohto on siihen ihan omiaan. Jätkä on olemukseltaan viikossa muuttunut paljon, suurimman eron varmasti tekee auenneet näkimet, jotka tekevät ilmeestä heti enempi koiranpentumaisen, Rohtosta on viikossa kasvanut pentu.


SINI2, KUOPUS (mahd. Pihka/Noita)

1410g
(2vk 1080g, 1vk 710g, syntymäpaino 366g)

Kuopuksesta on kuoriutunut Persoona, sitä on odoteltu ja siihen on päästy. Tyyppi on vilkas ja pirtsakka, se omaa epäreilusti muita sisaruksiaan huomattavasti paremman motoriikan, se on samis-sinisen siskonsa keralla hyvin leikkisä ja tyttöset matsaavatkin usein, jutut käy ihan yksiin. Kuopus on tomera, se tepastelee häntä korkealla heilahdellen ja määrätietoisesti, tapailee haukahduksia ja kohdistaa katsettaan ihan oikein. Vaikka molemmat siniset ovat ahkerasti pyrkineet pängertämään omin voimin pois laatikosta - kummankaan kuitenkaan siinä vielä onnistumatta - uskon, että kuopus on se, joka ensimmäisenä laatikon ulkopuolelta löytyy, moneen kertaan on ollut lähellä...


Iso Kiitos Noora kuvausassarina toimimisesta!