keskiviikkona, elokuuta 19, 2009

Yhdeksän viikkoa.

Hippa (ja maailmalla elelevät sisaruksensa) täytti tänään 9vk, sen tiimoilta oli taas paljon uutta nähtävää.

HIPPA, Omituinen Metsähippa


4,0kg
(8vk 3,3kg, 7vk 2,7kg, 6vk 1950g, 5vk 1470g, 4vk 1090g,
3vk 800g, 2vk 520g, 1vk 370g, syntymäpaino 204g)

Hippa on tavattoman tomera koiranalku ja on päässyt jyvälle monesta varsin tärkeästä asiasta. Yhtenä olennaisena esimerkiksi sisäsiisteyskasvatuksen alkeet, joiden osalta Hipalla on selvästi mennyt jotain jakeluun, joka kerta kun ulos on menty tavoitteena nurmikkopissat, on asiat tehty hienosti tavoitteen mukaisesti, aamulla ensimmäiseksi, syömisen jälkeen, päikkäreiltä herättyä, kun olen tullut töistä jne.

Hihnakävelyn alkeita on treenattu pienessä mittakaavassa, eikä Hippa ole saanut minkäännäköisiä sätkyjä siitä. Tällä hetkellä tosin roikkuu hihnassaan melkoisella otteella, joten tähän tartutaan kyllä. Hippa on taistelutahtoinen pentu, joka roikkuu lelussa, hännässä tai lahkeessa tiukasti ja hanakasti. Mikään helppo ja kaikkeen oleentuva aina kiltti pentu ei meidän ärripurri-pippuri ole, joskin suhtautuu kaikkeen reippaasti häntä pystyssä ja osaa hyvin pysyä ja kulkea lauman mukana. Varsin sympaattinen ja persoonallinen pikkuotus siis edelleen.


"Synttäri"-pirskeisiin osallistuivat myös Luna-mamma ja isosiskopuoli Ursa, joiden leikki on välillä kuin kahden luonnonvoiman yhteentörmäys.


Keskiviikko on tämän syyskauden treenipäivä, jolloin on sekä Lunan, että Ursan agitreenit. Tänäiltana otin Hipan ensimmäistä kertaa mukaan kentän laidalle ja varmasti jatkossakin se tulee pääsemään osalliseksi treeni-illoissa. Hippa tuli mukaan osalle lämmitely-/jäähdyttelykävelyistä seuraten reippaasti mukana ja aiheuttaen seurakavereissa ihastusta. Isot tytöt saivat odotella autossa silloin, kun keskityin vain Hippaan ja sen olemiseen.

Ihmisiä, rapsuttajia ja nakinantajia oli moneen lähtöön. Lisäksi Hippa tapasi useita koiria, joista osan se vain näki kauempaa tai lähempää ja osaa se pääsi moikkaamaan. Hippa suhtautui niin ihailtavan tomerasti kaikkeen - eipä pienen koiran päähän mahtunut pelko tai arastelu. Tärkeitä oppitunteja pienen yhdeksänviikkoisen koiran elämässä.

1 kommentti:

Katja kirjoitti...

Kiva taas kuulla kuulumisia, niin Hipan, Noidan kuin Pihkankin. :)Tuliko postia?