Umbra on viimenäkemän fiksuuntunut todella paljon. Pari kuukautta mennyt edellisestä kerrasta, siitä kun Umbra oli meillä Jyväskylässä hoidossa. Hihnakävely on petraantunut valtavasti, neiti malttoi hyvin, vaikka oltiin porukalla liikenteessä. Umbraa voi huoletta pitää vapaana, se tottelee hyvin luoksetulokutsua ja pysyttelee lähietäisyydellä.
Luonteeltaan se on edelleen mutkaton, sopeutuva ja sosiaalinen. Rento sylirötkö, jonka lääppimisestä ei meinaa saada tarpeekseen. Katselmus plussassa se käyttäytyi ikäänsä nähden tosi fiksusti, kehäriekkumistakaan ei ollut havaittavissa, se malttoi hyvin sekä ravata, että seisoa paikallaan. Kehien jälkeen se käyttäytyi hyvin yleisönä, rentoutuipa hienosti oman ihmisensä jalkaa vasten nukkumaankin. Selkeästi Umbrallakin on hermot kunnossa - siitä olen kyllä äärettömän iloinen.
Mutkattomasti se taas tuli toimeen minun narttujeni kanssa, onneksi on niin usein tullut nähtyä, ettei tarvitse toimeentuloa jännittääkään. Pystyipä kolmikon laittaa suvereenisti jopa samaan auton peräosastoon, kolme istuvien päätä tarkkaili maisemia ulospäin. Yhdet eläväiset korvat tekivät hidastetöyssyissä poikkeavan notkahtelevaa aaltoliikettä.
Luna nauttii kesäauringosta ja rapsutuksista.
Umbra ja Ursa intoutuivat jälleen leikkeihin. Tätipuoli on hyvä ja kestävä leikkikaveri, pikkuisen tosikko, vaan kun siihen osaa suhtautua rennosti ja leikkimielellä ei mitään ongelmaa.
Umbra on todella kaunis, vankempi ja lurppakorvainen painos emostaan.
Umbran tykönä jöötä pitää cavalierimummeli Tosca, myskintuoksuinen sohvatyyny, höpö hännänheiluttaja. Vahvistusta pitää yllä myös agilityliero Keksi, joka tällä kertaa välttyi kameran pahalta silmältä.
Umbran tykönä jöötä pitää cavalierimummeli Tosca, myskintuoksuinen sohvatyyny, höpö hännänheiluttaja. Vahvistusta pitää yllä myös agilityliero Keksi, joka tällä kertaa välttyi kameran pahalta silmältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti