Ursan agisyksy.

Ursan agilitysyksy on ollut kohtalaisen vaatimaton. Toki olemme treenanneet säännöllisesti (lukuunottamatta JATin joulukuun yli kestävää treenitaukoa), kurssittuneetkin ja tottakai kisanneet, mutta täyttä panosta on ollut mahdoton antaa kaiken asuntohärdellin keskellä.

Sysky tuotti muun muassa pari kaihertavaa kisaviikonloppua lokakuussa. Juostiin kahden viikonlopun aikana yhteensä kuusi starttia, kolme Mikkelissä ja kolme Siilinjärvellä. Tasaista nättiä suorittamista, viidellä radalla ratavirheetön 0-suoritus ja yhdeltä selvittiin vitosella - vain vitosen rata meni ihanneaikaan. Harvinaisen turhauttavaa.

Agilitysyksyn 2009 kuitenkin pelasti ehdottomasti Virran Raunon agilitykurssi Längelmäellä marraskuun lopussa. Raunolta tuli hienoja kommentteja, se potki rauhallisella, kannustavalla ja asiallisella, koirakon huomioon ottavalla tavalla parhaaseen mahdolliseen suoritukseen. Ursa painalsi häntä putkella ja kimeä haukku raikaen pitkin hallia, vauhtia oli aivan eri lailla mitä olen tottunut - pisti vipinää omiinkin kinttuihin. Tähän päästiin niinkin yksinkertaisella neuvolla, kuin että annan Ursalle vastuuta. Ursa osaa valtavasti asioita, se on taitava ja lukee hyvin ohjauksia, ihan turhaan jään varmistelemaan, ikäänkuin seuraamaan päältä, että Ursa tekee pyydetyn. Käsky ja näyttö koiralle ja sen jälkeen itse irti tilanteesta edeten näyttämään jo uusia tilanteita radalla. Längelmäellä meno ei ollut ollenkaan totuttua, sitä että edetään Ursan kanssa samaan tahtiin ja kerkeän jokaiseen tilanteeseen varmasti, lopputuloksena varma tasainen, nätti suoritus. Liitämisessä oli liidon makua, meillä molemmilla oli Kivaa! ;)

Syksyn aikana olemme hioneet kontaktien suoritusta ja käyneet Turusen Heidin vetämän kontaktikurssin. Pikkuhiljaa, ajan kanssa kontakteista suoriutumisesta oli tullut pienimuotoinen probleemi. Erityisesti ylösmenokontakti puomilla oli siinä hilkulla, samoin alastullessa sai olla tarkkana. Tänä syksynä olen takonut Ursan päähän sitä miten kontaktit tulisi suorittaa, yrittänyt takoa puikkonokan päähän sitä mitä sen pitää kulloinkin kontaktiesteiden suorittamisen aikana tehdä. Prosessi on vielä kesken, joskin treeni on tuottanut tulosta. Kotikisoissa joulukuussa Ursa teki molemmilla agilityradoilla aivan upeat ja säpäkät Aan alastulokontaktit ja Raunon kurssilla sen puomin suoritus oli ihan omaa luokkaansa. Vaikka tilanne oli todella päällä ja kierrokset paukkui, niin silti Ursa pysähtyi kontaktien aluksi käskyllä, jatkoi luvan saatuaan ja pysähtyi päässä. Tietenkin oma toiminta ja käskytys vielä toistaiseksi korostuu, mutta hyvällä alulla ollaan uudelleen oppimisessa.

Positiivisella asenteella kohti vuotta 2010, tarkoituksena kerätä SM- ja MM-karsintanollia, suunnata arvomittelöihin (ellei Ursa sitten hoivaa pentujaan, jota toivon myöskin kovasti) - ja treenata sitä vastuun antamista ja kantamista plus kontakteista suoriutumista.