Karhusiskosten kuulumisten jälkeen lienee paikallaan tiivistää myös velipoijjaan edesottamuksia, kehitystä syksyn ja talven varrelta sekä olemistaan nyt. Rohton (Omituinen Ohtonen) kasvusta, seikkailuista ja pelastuskoiraopeistaan voi lukea enemmän ja säännöllisemmin Rohton ja paappansa Ravjan blogista. Lainaukset ja kuvaryöstöt edelläkerrotusta lähteestä.
Puolivuotias Rohto on kasvanut (korkeus n. 47 cm, paino n. 14.5 kg), komistunut, vankistunut ja saanut viimeisen kuukauden aikana huomattavasti karvaa, aikuisempaa kiiltävän mustaa karvaa, joka on muuttanut koko koiran olemuksen tummemmaksi. Kovasti kuvien perusteella vaikuttaa tasapainoiselta rakenteensa puolesta ja kaiken kerronnan perusteella tasapainoiselta myös luonteensa puolesta.
ROHTON KEHITYS NELIKUISESTA PUOLIVUOTIAAKSI
Nelikuinen Rohto ja Ravja.
Puolivuotias Rohto ja Ravja.
"Karvoineen päivineen se on kuitenkin reipas, tervepäinen koirapojan alku, jolla tuntuu olevan turhia hötkyilemätön, aika rauhallinen, mutta iloinen luonne." Edellinen kuulostaa kyllä kasvattajan korviin ja mieleen kovasti pentupentu-Rohtolta. Sellainenhan se oli, reipas, positiivinen, hyväntuulinen ja rauhallinen jässikkä, joka tuli saapusalle ottamaan nokosia, änkesi lattialla istuvan selän taakse, haki silityksiä ja rapsutuksia tai pisti päätä polvelle kyhnättäväksi. Tätä edellämainittua on mamman malliin viety eteenpäin, niin, että siitä saa koiran vinkkelistä mahdollisimman suuren hyödyn irti: "Osaamirepertuaariin voitaneen lukea jo erinomaisiksi kehkeytyneet kerjuutaidot - varmaan Luna-äipän perua se, että Rohto osaa suht mallikkaan anovasti asettaa kuononsa tuolissa istuvan "uhrin" reiden päälle."
Rohto kuulostaa iloluontoiseen persoonaansa sopien varsin leikkisältä (kuten sellaisen pennun kuuluukin, jolla on kaikki elämän palikat kaikinpuolin kunnossa). Paitsi, että takaa-ajoleikit ja lelunretuutukset Ravja-paapan kanssa tuntuvat tuottavan molemmille pojille mieluista tekemistä, leikkii Rohto myös mielellään ihmisensä kanssa veto- ja jahtausleikkejä ja tuo lelun myös mielellään takaisin, jos se heitetään kauemmas. Sekä Rohton leikkisyys että ahneus antaa hyvät avaimet koiran palkkaamiseen myös koulutustilanteissa. Istumista ja maahanmenoa sekä ohjattua pentutottelevaisuuskurssin käymistä lukuunottamatta on tottistelu jäänyt lähinnä niiden tärkeiden taitojen opetteluun, jotka ovat välttämättömiä arjen sujuvuuden kannalta tai ainakin helpottavat arkea kaikin puolin: luoksetulo, paikallaodottaminen uloslähtiessä, autosta poistuttaessa tai ruokailutilanteessa jne.
Tähän asti varsinainen kouluttamismotivaatio ja -into on suunnattu enemmälti pelastuskoiraoppeihin, missä näin asiasta sen enempää tietämättömän, vain vähän asiaan perehtyneen (ja aivan äärettömän objektiivisen ja täysin puoluettoman... ;) ) mielestä Rohtossa kuulostaa olevan ainesta. Onneksi niin, suuren pelastuskoiran saappaitahan Rohton varalle on nimenomaan hypistelty. Rohto on ollut useita kertoja mukana hakutreeneissä ja jälkiäkin sille on tehty jo toistakymmentä pikkuhiljaa asioita vaikeuttaen - ja vastaavasti välillä myös helpottaen. Esineilmaisuakin on jälkeä silmällä pitäen harjoiteltu, oikeita menettelytapoja etsien. Rohto tuntuu päässeen hyvin jyvälle, tietää mitä maastoon mennään tekemään ja vaikuttaa kaikin tavoin varsin INNOKKAALTA pelastuskoiraoppilaalta.
Edelläkerrottujen lisäksi Rohto on viettänyt arkea ja kartuttanut kokemuksiaan monenlaisella. Ulkoillut ja retkeillyt metsissä, laskenut ihmisensä veljenpoikien kanssa mäkeä ja pentutreffaillut eri- ja samanrotuisia, niin kaksin, kuin suuremmallakin joukolla (parhaimmillaan yht. 13 lappalaiskoiran pentua, Niuniun blogissa oli aika kivasti myös Rohto esillä, kuin myös Tarun upeissa kuvissa, 1 & 2). Onpa Rohto päässyt jopa treenaamaan herrakoiran elkeitä, kun juoksuinen lancashire heeler Tara kävi ihanine juoksutuoksuineen kylässä, varsin kiinnostunut nuorukainen oli korvat tötteröllä kumarrellut ja kosiskellut hyvältä tuoksuvaa narttukoiraa. Joulua oli vietetty kuusen alla tunnelmoiden.
Reipasta tätä vuotta ja innokkaan lennokasta ensi vuotta Rohtolle ja meijjän pätevälle paappakoiralle Ravjalle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti