Kohti vuoden 2010 SM-kisoja.

Käytiin Ursan kanssa agikisattamassa Varkaudessa ja saatiin avattua nollatili ja polku kohti 2010 SM-kisoja. Yhdistelmä hellepäivä (> +28) ja kolme kisaa eivät antaneet asettaa suuria odotuksia. Ursa kuitenkin liikkui ja jaksoi hienosti koko päivän, vaikka kisojen välissä vaikuttikin uuvahtaneelta.

Lahikaisen Marjan maxi3-radoilta kaksi vitosta, toinen yliajalla. A-kisa oli tiukkaa vääntöä, joka keinulta kieltäytymisen kanssa söi aikaa. Rata oli samalla B-maajoukkueen näyttökisa, jotta syystä varmasti oli haastava ja tiukka-aikainen. B-kisan vitonen taisi tulla riman tiputuksesta loppupyörähdyksistä neljänneksi viimeisellä esteellä. Oma pää ei ollut ihan kasassa, liekö helle pehmittänyt päätä - ainakin olkapäät ja erityisesti niska kärvähtivät auringon vaikutuksesta. Viimeiseltä radalta, joka oli hyppäri saatiin sentään haluttu nolla, pieni takku tälläkin radalla oli, melkein jo luulin, että oltaisiin saatu kielto siitä, kun Ursa meinasi pujahtaa putkeen, josta sain sen pelastettua, jonka jälkeen mietti hetken hypätäkö vaadittua aitaa. Jokatapauksessa selvittiin kuitenkin ehjin nahoin ihanneajan puitteissa.

A-kisa, tulos 11,92/+6,92
B-kisa, tulos 5/-2,31
C-kisa, hr, tulos 0/-1,50

Ohjaajalla otti päivä kunnon päälle, kun juoksin Ursan ratojen lisäksi myös kaksi kisaa lainakoiralla. Lapinporokoira Gami (Tuulenkuun G-Niinkun Gamgi) ei jostain, ainakin toistaiseksi piilotetusta, syystä suostu liikkumaan kisaradalla oman ihmisensä ja ohjaajansa kanssa. Koska A-kisan lopputuloksena heillä oli kaksi käveltyä aitaa ja kolmannella totaali kieltäytyminen, sain kokeilla josko Gami liikkuisi lainaohjaajan keralla. Suorituspaineet ja odotukset eivät olleet kovin korkealla, vaan iloinen olen siitä että sain herrakoiran liikkumaan ja kulkemaan koko radan maaliin asti, kummaltakin radalta napattiin tulos - tosin yliajalla. Takuitta ei tietenkään selvitty, aivoituksia sai kääntää ihan uusille urille Ursaan nähden. Toisaalta oli hyvinkin kiintoisaa kokeilla jotain toista koiraa, joskin kylmiltään ilman kummempaa treeniä vieraan koiran kanssa radalle meneminen tuntui hieman extremeltä. Oli myös kiva kokeilla omia rajojaan ja juosta samaa rataa kahdella eri koiralla, tutustua rataan ajatuksissa kahden koiran ohjaaminen. Avasi ihan uusia ovia omaan päähän, ehkä jossain vaiheessa tulee vielä hetki, jolloin vien kahta omaa samassa luokassa kisaavaa koiraani samalla radalla...