Taisi kaikkia hieman hyytää, emäntää etunenässä, kun kahden aikuisen ja neljän lapsen kiljuva ja kikattava joukkio pölähti sisään. Jäät murtuivat kuitenkin pian ja päästiin ottamaan katsekontaktia lähietäisyydeltä. Pienintä jännitti alkuun, vaan jännitys vaihtui pian ihmetykseksi, tällaiset karvaiset eläimet ovat ihan uutta vuotiaan kohtuu suppeassa kokemusmaailmassa.
Ursan kokemusmaailmassa taas ei vastaavasti ole valtavasti lapsikohtaamisia, joten teki ihan hyvää piippanokallekin, joka arvioi pikkuihmiset pääosin varsin hyödyllisiksi, saihan niiltä taktikoitua helposti tipahtelevia sapuskaeväitä.
Kiikarissa possunenä.
Mamma ottaa lunkisti. Luna on oiva kohde tutkiville käsille, jotka kiskoo karvoista, tunkee silmiin ja suuhun, Luna suhtautuu niin ihailtavan pitkäpinnaisesti kaikkeen. Mamma on loistotyyppi.
Tuleva potentiaalinen canonisti-nisti, joka jo melkein erottaa linssinsuojuksen ja riisipiirakan karkeimmat erot - joskin vielä erehdyksen mahdollisuus on suuri, siihen tahtiin myös mustaan pyöreään ilmestyi kuolaa. Siru yks vee ja valokuvaamisen tärkeä oppitunti.
Kiva kuitenkin kun kävitte - vaikka hulluja olettekin, kuten taisin sanoa... ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti