Upporikasta, rutiköyhää.

Eilinen oli kaikinpuolin onnistunut ensimmäinen kesälomapäivä.

Suuntana Orivesi ja agilitykisat Ursan kanssa. Myöhäiset startit olivat tiedossa, joten käytiin piipahdus Sirenen ja Pihkan tykönä Neuliksessa mökillä noin parikymmentä kilsaa Kangasalan suuntaan, kun olivat siellä visiitillä. Norjan reissailun purkamista ja kuvien tsekkailua (oli niillä seikkailijoilla ollut huikeat maisemat!), spagettia ja jauhelihakastiketta sekä lopuksi pulahdus 24 asteiseen järveen. Sellainen pieni puolentoista tunnin mökkeilytiiviste ennen kisapaikalle siirtymistä. Ursa ja Pihka tulivat kivasti toimeen, pikkuisen Ursa muistutti taas, kuka määrää, muta Pihka käpertyi kääpiöksi ja myönsi kuka on se isosisko. Varsin tilannetajuista.

Kisoissa tuomarina Mujusen Salme, joten tiedossa oli mm. suoria putkia, vauhdikasta menoa, jonka jälkeen piti kyetä tiukkaan ohjaukseen ja haltuunottoihin.

Ensimmäiseksi hyppyrata, joka kosahti toiseksi viimeisellä esteellä. Siihen asti oltiin tehty hyvää nollarataa, mutta sitten sijoituin väärin, piti ottaa Ursa persjätölle, mutta ohjaajalla oli pieni katkos päässä ja Ursa hyppäsi väärälle puolelle ja siitä suoraan toiseksi viimeisen hypyn taakse ja hyppy väärään suuntaan. Enpä osannut nopeasti soveltaa mitään kökköpelastusta, joten tulokseksi HYL.

Toinen rata, agirata, oli sitten sitä upporikasta. :D Hienoa ja vauhdikasta menoa. Radalla oli yksi kinkkinen kohta, jonka ratkaisemiseksi olin rataantutustumisessa harjoitellut persjätöt. Homma tuntui kuitenkin vähän hankalalta, kun kävin rataa mielessä läpi, joten päädyin vaihtamaan ohjaukset pakkovalsseiksi. Suunnittelin tarkkaan päässä, mitä teen, vaikka en enää päässytkään radalle kokeilemaan ilman koiraa. Kohdat onnistui radalla hienosti, vaikka pikkuisen tuli yllätyksenä, että esteet olivat kauempana, mitä olin ajatellut. Ursa toimi kuitenkin upeasti ja teki tiukat kurvit minua lähellä, vaikka en juuri jättänyt tilaa hypätä. Täpärää mutta toimivaa (samana iltana luin jostain agi.fi-lehdestä, että raja voiton ja hyvän hyllyn välillä on monesti vain hiuksen hieno, niin oli meilläkin). Kaarrokset olivat tiukkoja läpi radan ja siitä hyvästä etenemämme oli 3,90m/s, miinusaikaa 8,75s, nolla ja VOITTO!! :D Huikeaa! Radalla tehtiin yhteensä neljä nollaa, joista meidän oli reilun sekunnin parempi toiseksi tulleeseen nähden. Tehtiin koko radan 5. nopein aika ja kaikki neljä meitä nopeampaa oli bordercollieita (kaikille niille 5). Pikkuisen hämmästyin meidän sijoittumisesta. Olihan hauskaa tehdä pitkästä aikaa nolla, mutta en olisi uskonut, että sillä mentiin kärkeen 32 koirakon luokassa.

Kolmannella radalla palattiin rutiköyhään. Selvitettiin radan vaikeudet, suorat putket ja tiukat käännökset varsin mallikkaasti, mutta siinä vaiheessa, kun Ursa tiputti 12-aidan riman, niin en osannut enää koota itseäni tulokseen, vaan kahden esteen päässä en työntänyt tarpeeksi paljon esteen taakse, joten Ursa hyppäsi väärään suuntaan, tuloksena HYL.

Päivän kakkosrata kuitenkin pelasti päivän kokolailla. Ei näillä voitoilla pääsee jatkuvasti juhlimaan. :D Ursa on huippueäin! (harmi, ettei meidän voittosuoritus ole videolla.)

C-kisa, HR, HYL
B-kisa, tulos 0/-8,75, sij.1./32 (nopeus 3,90m/s)
A-kisa, HYL