Erinomainen rotunsa edustaja.

Vaikea uskoa, mutta ihan totta tämä silti on. Ursa sai Mäntsälän näyttelystä ERI:n ja oli avo-narttujen 4. Luokassa oli yhteensä yhdeksän koiraa, joten mistään jumbosijasta ei edes ollut kyse. Varsin häkeltyneenä lähdin kehästä vaaleanpunaisen nauhan kanssa, kun alkujaan tavoitteena oli saada edes se sininen Hyvä Ursalle. Ei voi muuta kuin hämmästellä, erityisesti siksi, että Ursalla ei tällä hetkellä ole käytännössä ollenkaan pohjavillaa. Viimeisiä kylkitupsuja olin säästellyt näyttelyä varten, mutta nekin päätyivät kehän jälkeen pusikkoon, kun nyhdin viimeiset mieltä ärsyttäneet haivenet neitokaisen päältä - jotta bikinitkin on nyt viskattu kesähelteen kunniaksi nurkaan.

Hellettä tosiaan oli, lämpölukemat hipoivat kolmeakymmentä (+29) ja aurinko paistoi aikalailla kirkkaalta taivaalta, muutamaa pilvenhattaraa lukuun ottamatta. Kylläpä kärtsähti taas nahkaan paljaan ja kankaan peittäneen ihon rajoja.

NUTUKAS URSULA ER42649/05
Mäntsälä 17.7.2010, Sean Knight, Irlanti

Excellent, Very feminine head. Correct bite. Good shoulders. Nice front. Moved ok. Need a new coat.

AVO ERI4

Hieman suppeahan tuo oli arvosteluksi, vaan annettakoon tässä tapauksessa anteeksi. Tässä nimenomaisessa tapauksessa kun menin juurikin hakemaan sitä nauhan väriä, en niinkään kattavaa ja laadukasta arvostelua. Tämänpäiväisen myötä olemme Ursan kanssa saavuttaneet yhden tärkeän rajapyykin agilitypolullamme. Siellä kun pitäisi olla - hölmöä tahi ei - vähintään näyttelystä Hyvä, jotta agilityssa voi valioitua (jos ja kun niitä agisetrejä rupeaisi satelemaan osallemme). Nyt se "vähintään H" on takataskussa ja voi keskittyä olennaisempiin asioihin. Eiköhän mun ja Ursan "näyttelyura" ollut tässä.

Tottakai pitää osata huipulta lopettaa. ;)