Hippa tekee ärsyttäviä asioita. Hippa on kuin iso pentu.
Jos se saisi ihan itse päättää, sillä olisi hihna aina suussa ja se riepoisi sitä aina aika ajoin. Ärsyttävää.
Metsässä se etsii suuhunsa sen kaikkein suurimman ja tietenkin haaroittuvimman kepin, jonka vain voi löytää, jotta sillä saisi ohijuoksuilla joko mahdollisimman suuret mustelmat ihmisensä pohkeisiin tai vaihtoehtoisesti mahdollisimman vikkelän väistöliikkeen ihmisensä suunnalta. Ärsyttävää.
Kun ärsyttävät asiat pukee heiluvaan häntään, linttakorviin ja leikkisään olemukseen, ei niistä vain voi olla vihainen. Kun ärsyttävät asiat tekee täydellä sydämellä ja ilolla, täytyy vain nauraa mukana.
Hippa ei ole terävin kynä penaalissa. Se ei ole kovin fiksu, se ei osaa keskittyä eikä se päättele asioita niinkuin olen tottunut lapinkoirien päättelevän. Mutta hauska se on.
Eikä se kaikesta päätellen ole ihan heti kasvamassa aikuiseksi...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti