kennel Omituinen - tapahtumia, suunnitelmia, uutisia ja kuulumisia
"TULOKSET
Agilityn yksilö-SM
Tikkakoski 17.6.2012
...
Maxit
...
15. suomenlapinkoira Ursa ja Susanna Kangasvuo Jyväskylä tulos 6,60 aika 88,60."
Tuohon oli siis koostettu kaikkien luokkien mitalistit sekä kaikki sijoittuneet Keski-Suomalaiset koirakot.
Viikonloppuna oli agilityvuoden huipentuma, SM-kisat, jotka tänä vuonna juostiin vain vajaan viidentoista kilometrin päässä kotoa, Tikkakoskella. Luksusta, pääsi välillä kotia nukkumaan. Perjataina kävin fiilistelemässä kisa-alueella ihan muuten vain, lauantaina kisattiin Ursan kanssa JATin maksijoukkueessa ja sunnuntaina oltiin ratkomassa vuoden 2012 yksilömestaruuksia.
JOUKKUE-SM 16.6.2012
Savikon Seppo tuomaroi maksien joukkueradat lauantaina ja oli suunnitellut varsin simppelin oloisen agilityradan. Rata oli kaikin puolin suoritettavissa, pari ulkokulmaa houkutteli riman tiputtelijoita rymistelemään, mutta kaikkiaan varsin mukavan jouheva rata. Ursan kanssa aloitimme ensimmäisessä kilpailuerässä JATin maksijoukkueen suoritukset ja meitä seurasivat auspai Kitsi & Virpi, borcol Lux & Elina sekä ankkurit borcol Exce & Kaisa. Aloittavana koirakkona onnistuimme sössimään joukkuellemme heti kättelyssä typerän tuloksen HYL, kun en keppien jälkeen taistellut riittävästi välistävetoon ja Ursa hyppäsi hypyn väärältä puolelta. Aikaisemmin radalla ollut riman tiputus vei varmasti jo vähän taisteluasennetta. Harmi juttu. Kun seuraavakin koirakko HYLlyti radan, tippui ressi kahdelta viimeiseltä pois, tulosta ei joukkuelleemme saatu.
YKSILÖ-SM 17.6.2012
Sunnuntaina näytettiin närhen munat.
Tienhaaran Jarin karsintahypäri oli rytmiltään hauska, heti alkuun haastava ja useamman ohajusmahdollisuuden tarjoava kohta, jonka jälkeen pätkä vauhdikasta luukutusta, taas koiraa haltuun ja muutama peräkkäinen välistäveto, kunnes taas saimme juosta. Ursan kanssa starttasimme radalle kilpailunumerolla 248, 28. koirakkona kaikista 195:stä maksikoirakosta. Teimme tarkkaa, ehkä kohtuu reippaasti välistävedoissa varmisteltua suoritusta ja saimme kuin saimmekin aikaiseksi nollaradan henkäyksellä yliaikaa. Maaliin tullessamme tuloksellamme menimme suoraan sijalle 2. :D
Jos olisimme menneet vain viisi sadasosasekuntia nopeammin olisi jännitys ollut poissa ja 100% varma finaalipaikka tiedossa. Sen sijaan kisakutkutus pysyi yllä. Pitkällä jäähdyttelylenkillä tajusin kuitenkin, että olemme edelleen vahvasti pelissä mukana, toisin kuin ne, jotka ovat tehneet ratavirheitä, saati hyllyttäneet. Varsinainen jännitys finaaliradalle pääsystä rupesi hellittämään, kun puolet maksikoirakoista oli suorittaneet radan ja olimme edelleen viidentoista parhaan joukossa. Ehkä tästä vielä mennään finaaliin... Lopulta starttasimme finaaliradalle sijalta 31. eli käänteisessä järjestyksessä 20. koirakkona.
Finaaliradan tuomarina maksikoirakoille toimi Anne Viitanen. Viitasen rata oli omasta näkökulmastani maksikoirakoiden haastavin tänä viikonloppuna, joskin mietinnän jälkeen varsin ratkaistavissa. Jännitys näkyi itsessäni finaaliradalla varmisteluna, varsinkin puomin suoritus on aivan karmeaa katseltavaa. Puomi on tällä hetkellä aivan ehdoton inhokkiesteeni. Ylösmeno on aivan surkea ja epävarma, alasmeno onnistuu jos olen tarkkana, mutta ei sekään mikään superhyvä ole - ainakaan kisoissa. Ylösmenolla jarrutin jo liikaakin, Ursa otti kontaktin siististi. Tästä pieni helpotuksen huokaus ja niiiin ärsyttävää hätiköintiä alastulolla. Ennakoin jo kaiketi ajatuksissani kepeille ja vedin Ursan liian aikaisin kontaktilta. Ursa tuli sivusta, ei koskettanut kontaktialuetta ja tästä vitonen. Virhe sekoitti myös kepeille menoa, joka oli hyvin kökkö ja hidas pakkovalsseineen, joskin muuten täpärästi virheetön. Puhtaasti loppuun, virheinä kontakti ja puolisentoista sekuntia yliaikaa. Harmittaa, harmittaa, harmittaa. Olisi ollut reilu kolme sekuntia aikaa varmistella kontakti kunnolla sen sijaan, että otettiin radalta ihan turha vitonen.
Loppusijoitukseen pitää olla silti tyytyväinen. Sija 15. maksien melkein 200 koirakon luokassa ei ole pikku juttu. Päin vastoin! :D Varsinainen tavoite päästä finaaliradalle täyttyi, samoin varovainen toive nousta 20 parhaan joukkoon - vaikka yksi tavoite jäi vielä auki: ratavirheetön finaalirata.
Jossittelusta ei ole yhtään mitään iloa,
mutta ilman kontaktivirhettä, jos Ursa olisi tullut edes muutaman sentin alemmas puomilla, olisi sijoituksemme ollut huikeasti viides... Vaan koska tätä jossittelua harjoittaa tällä hetkellä todennäköisesti niin moni muukin, hinkuen 5. pallille,
emme jossittele, vaan tyydymme olemaan SM-15. :)
Ensi vuonna taas uusi mahdollisuus! Ursa on hieno koira ja SM-15 on hieno sijoitus!!!
Hippa tekee ärsyttäviä asioita. Hippa on kuin iso pentu.
Jos se saisi ihan itse päättää, sillä olisi hihna aina suussa ja se riepoisi sitä aina aika ajoin. Ärsyttävää.
Metsässä se etsii suuhunsa sen kaikkein suurimman ja tietenkin haaroittuvimman kepin, jonka vain voi löytää, jotta sillä saisi ohijuoksuilla joko mahdollisimman suuret mustelmat ihmisensä pohkeisiin tai vaihtoehtoisesti mahdollisimman vikkelän väistöliikkeen ihmisensä suunnalta. Ärsyttävää.
Kun ärsyttävät asiat pukee heiluvaan häntään, linttakorviin ja leikkisään olemukseen, ei niistä vain voi olla vihainen. Kun ärsyttävät asiat tekee täydellä sydämellä ja ilolla, täytyy vain nauraa mukana.
Hippa ei ole terävin kynä penaalissa. Se ei ole kovin fiksu, se ei osaa keskittyä eikä se päättele asioita niinkuin olen tottunut lapinkoirien päättelevän. Mutta hauska se on.
Eikä se kaikesta päätellen ole ihan heti kasvamassa aikuiseksi...
Laajavuoren luontopolku kutsui tällä kertaa, jonne suunnattiin kera sinisen Noidan (Omituinen Källeröinen). Kovin antoisa luontoelämys ei luontopolku ollut, mutta saivatpahan koirat sentään riekkua, temmeltää ja haistella vähän vieraampia metsän tuoksuja.
...ja se jos jokin on iloista.
Hippa, Ursa ja Noita.
Sisällä jengi pääsi nauttimaan luksuselämästä. Leveä asento sohvalla ja Annan viereen rapsutettavaksi. Ainakin Hippa nautti täysin siemauksin, meidän pieni kainaloinen.
Tässä suora lainaus agi.fi-sivuilta siitä, miten ranking-pisteet lasketaan.
Koirakkojen ja koirarotujen määrät on laskettu viimeisten 12 kuukauden aikana kisanneiden koirakkojen tiedoista.
PISTELASKU
- rankingissä mukana vain 3-luokan koirakot
- jokaisella kokoluokalle oma lista
- 15 viimeisintä / viim. 12 kk virallista starttia lasketaan
- hyppy- ja agilityradoilla on eroa nollien saannissa.
- agilityradalta saatu nolla = 10 pistettä
- hyppyradalta saatu nolla = 7
- sijoituspisteitä saisi seuraavasti:
--> kisan voittaja saa sijoituspisteitä: osallistujia on 10 tai enemmän -> 10 p.
--> Jos kilpailijoita vähemmän kuin 10, niin pisteitä saa yhden per starttaaja
--> lisäksi voittajan sijoituspisteisiin lisätään jokaiselta täydeltä 10 koiralta 1 piste esim. kisassa 32 koiraa -> voittaja saa 13 pistettä.
--> 1. 100% sij.pisteistä, 2. -10% ensimmäisen sij.pisteistä, 3. -10% toisen sij.pisteistä, jne...
--> kaikki 0,5 - 1 pistemäärät saavat arvon 1.
- vain tuloksen saaneet voivat saada pisteitä, HYL jää aina nollille.
esimerkkikisa:
agilitykisa
27 kisaajaa
12 saanut tuloksen
6 ekalla nollatulos
voittajalle sijoituspisteitä 10 + 2
nollat 10
sija - sij.pist - nollapist. - pisteet yhteensä
1 - 12 - 10 - 22
2 - 11 - 10 - 21
3 - 10 - 10 - 20
4 - 9 - 10 - 19
5 - 8 - 10 - 18
6 - 7 - 10 - 17
7 - 6 - 0 - 6
8 - 6 - 0 - 6
9 - 5 - 0 - 5
10 - 5 - 0 - 5
11 - 4 - 0 - 4
12 - 4 - 0 - 4
