NUTUKAS IIROKEPPONEN
Yksi kivoimmista tavatuista, ja katselmusluettelon käteeni saatuani se melkein odotetuin, oli Lunan (Nutukas Illusia) veli Yama eli Nutukas Iirokepponen. Yaman olin viimeksi tavannut pentuaikana, joten sanomattakin oli selvää, että kiinnostihan tuo.
Yama tuntui ainakin siskoaan vilkkaamalta, joskin taitaa olla muutenkin siskoaan tottumattomampi vilskeeseen, hyörinään sekä suuriin ihmis- ja koiramassoihin. Yama on viime vuonna vaihtanut kotia, uusien omien ihmisten kanssa on sujunut ilmeisen hyvin ja varsin tyytyväisiltä tuntuivat olevan Yamaan. Mitään ongelmia ei ole ollut, se on luotettava ja hyvähermoisen oloinen koira, jolla on kuitenkin pientä epävarmuutta suhteessa toisiin uroksiin.
TIITIÄISEN HERMAN
Tämä herra hengaili rennosti isäntänsä keralla vähän syrjemmällä. Jo kaukaa saattoi päätellä sukulaisuus-suhteen Ursaan, jotain samankaltaista on ilmeessä - kyseessä velipuoli Tiitiäisen Herman yhdistelmästä Nutukas Ungelo x Kajaskiven Sinitta.
Ihan suoraa linkkiä ei Ursaan ole, mutta jos laittaisi riviin kolme koiraa järjestyksessä Ursa (Nutukas Ursa), Zappa (Nutukas Unnanunnanen) ja Tiitiäisen Herman, saisi aika mukavan jatkumon sukunäölle.
Edellämainittu Ursan sisko N. Unnanunnanen eli Zappa oli yksi niistä koirista joiden olemassaolon huomasin (juostiinhan me sunnuntaina samassa kehässä peräkkäin, Ursa ja Zappa), mutta joita en kerinnyt jututtaa, enkä myöskään kuvata - sattuneesta syystä, akun ärsyttävästä ja mieltä kaivelevasta lopahtamisesta.
Muita esillä olleita kiintoisia sukulaiskoiria, jotkä jäivät linssin läpi zoomaamatta olivat lauantaina esilläolleet pentusiskokset Nutukas Skatta ja Stidi (Nut. Ukri Nut. Kukunor), sekä junnuveljekset Kummakuun Nuorri & Nuuksio ja siskonsa Kummakuun Nutukas (Nut. Ukri x Nut. Nippanappa). Nämä menivät ohi osin lauantain agilityhulinan ohessa, mutta myös osin sen takia, että keli oli kuvausmielessä mitä kehnoin niin, etten viitsinyt pahoittaa omaa mieltäni edes yrittämällä kuvata. Stidin ja Siirin (N. Skatta) näin kehässä, josta Siiri jatkoi loppukehään, sijoittuen lopulta pentuluokan narttujen kolmanneksi.
Nutukas Skatta, "Hyvä pää, ilme. Erittäin hyvä runko. Melko kookas narttu. Riittävä luusto. Liikkeet tehokkaat ja maatavoittavat." Pen-n /3. tuom. Heljä Manninen
KUMMAKUUN NUORRI
Kummakuun Nuorria eli Mikiä käytiin moikkaamassa vain paria päivää ennen Katselmusta, torstaina 26.3. Tasapainoiltiin pellolla ohuen hankikuoren päällä Mikin reviirillä ja purettiin lähestyvään Katselmukseen liittyviä paineita. Ilta oli myöhä, valoa vähän ja meno totutunlaista kaasuttelua (jengissä mukana Miki, Ursa-täti, Luna-mummu ja uusi sukuun pyrkivä vaari Sarri), kuvasaalis jäi laihaksi, mutta kertonee tarinansa.
Vanhaherra Sarri (Fjällframens Sarri) huusi nuoren klopin korvaan aatoksiaan nuoremmasta sukupolvesta (ilman agressiota kyllä täysin, mistä olen iloinen), Mikin eläväiset kuuloantenniläpsyttimet ottivat vastaan signaalia, koko olemus puhui koiraa.
Sunnuntain katselmuspäivä oli hulinaa. Aamupäivä juostiin Sarrin kanssa kehissä ja iltapäiväksi vaihdettiin tyttöihin. Melkeinpä jäi näkemättä yhtään ketään...
Sarrin (Fjällfarmens Sarri) tyttäret Nordanlidens Chairah ja Chorall (e. Shacal Åkkupai) (joita jututin kyllä, joista erityisesti Reeasta (N. Chorall) olisin halunnut kuvaakin Sarrin omistajaa varten, mutta jolle en päässyt, Unnaa onneksi kuvailin jo poropaimennusviikonloppuna Pellossa). Unna sijoittui tänä vuonna hienosti avo1-narttujen toiseksi, syystä saapi olla Sarrin tyttärestä ylpeä. Onnea! :)
Nordanlidens Chairah, "Keskikokoinen, kaunis, feminiininen narttu. Erinomaiset mittasuhteet. Niukat etukulmaukset, riittävät takana. Liikkuu ja esiintyy hyvin." Avo1-n /2. tuom. Heljä Manninen
Nutukas Unnanunnanen eli Zappa jäi keskittyen näkemättä, Ursan serkkulikka Taapanterin Mörrimolla (Staalon Derrick x Nutukas iltarusko) sekä Lunan serkkulikka Nutukas Yösukka "Sukka" laumoineen, johon kuuluu emänsä Nutukas Winha "Fiia" ja Lunan kaunis emä Nutukas Wanilla "Vanni", joista viimeiseksi mainittu pyörähteli veteraaninarttujen kehässä hienosti sijalle 5. Tällekin porukalle kovasti kovasti onnea, jotenkin jäi kokonaan juttelematta päivän polttavimmat, partioitiin mitä ilmeisemmin niin eri kehien laidoilla. Itsellä meni TÄYSIN ohi koko veteraaninarttujen kehä ja vasta kotona tuloksia vilkuillen huomasin Vanni-mamman pärjänneen niin hienosti loppukehässä.
Nutukas Wanilla, "Tyypiltään ja mittasuhteiltaan erinomainen, keskikokoinen narttu. Hyvä raajaluusto. Hyvät kulmaukset. Erinomainen pää. Hyvä purenta. Kaunis selkälinja. Upea turkki. Hieman tuhdissa kunnossa, mikä näkyy erityisesti takapään liikkeissä. Mukava, rauhallinen luonne." Vet-n /5. tuom. Tarja Lackman
Myös Vannin ja Fiian veli Vaakku, Nutukas Wagner oli veteraaniuroksissa esillä.
Lauantaina turisteeraamassa oli kasvattini Omituinen Terra, ihmistään jututin, mutta sama laulu tähänkin, kuvia en saanut otettua, eivätkä sunnuntaina enää tulleet paikalle.
Tätä se tuntuu jokaisen Katselmuksen päätteeksi olevan, summaten olotilansa uomaa, ei käteen jää juuri mitään. Käy mielessä, ettei taaskaan tullut lopulta nähtyä yhtään mitään eikä ketään, päässä on vain kaaos ja pyörremyrsky, korvissa soi haukku ja silmissä vilisee hännät. Kuitenkin - ensi vuonna uudestaan, mitäpä muutakaan tässä voi. ;)
Onneksi muutamia kiintoisia uroskandidaatteja osui silmiin, joitain sain jopa sunnuntain aamupäivässä kuvattuakin. Ihan turha reissu ei siis ollut (jos siis turhasta voi edes puhua siinä mielessä, kun Omituisen joukkueen menestys oli tänä vuonna varsin merkille pantavaa...).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti