perjantaina, helmikuuta 20, 2009

Porokärpäsen purema.

Ranualla järjestettiin poropaimennustreeniviikonloppu la-su 14.-15.2.09, Paljakan erotusaidalla. Luvassa oli hyvä mahdollisuus tutustuttaa koiraa poroihin ja myös kokeilla tai harjoitella porojen paimentamista.

"Tarkoitus on treenata poroja jo jonkinverran paimentaneita koiria, ja saada lisää kokemusta toiminnasta sekä koirille että ohjaajille. Treenissä voi esim. kokeilla koiran ohjaamista eri tilanteissa, mm. pysäytykset, luoksetulot, suunnat yms. Myös aivan kokemattomia koiria voidaan käyttää aidassa tutustumassa poroihin sekä niiden liikutteluun."



Okran (Omituinen Okra) ihminen oli ilmoittanut neitokaisen porotreeneille ja ilmeisen koukuttuneita olivat kokemusrikkaan paimennus-sunnuntain päätteeksi. :) Iloinen, tyytyväinen, onnellinen ja ylpeä kasvattaja kiittää kovasti aktiivisuudesta taas!!

"Me käytiin tänään (15.2.) Okran kans Ranualla vähän paimentelemassa poroja!!!! Eli päästiin mukaan porotreeniin. Okra oli ihan innoissaan, vaikka se ei aikaisemmin kunnolla poroja ole edes nähnyt (tai no viime viikonloppuna käytiin Oulussa olleessa poroferiassa vähän haistelemassa etäältä niitä, mutta ei mitenkään lähietäisyydelle päästy).

Kuten parista ensimmäisestä kuvasta näkee, niin Okra haisto porot jo kaukaa ja sitten unohtuikin kaikki muu. Nakitkaan eivät meinanneet alkuun kelvata, kun oli niin kiire aitaan! Meinas vielä aidanraosta karata porojen tykö ennen omaa vuoroaankin. :) Me ottetiin siinä sitten vähän tottista ennen kun mentiin aitaan ja kyllä se Okra sitten jakso ainakin vähän kuunnella."



Kuinkas sitten kävikään, ainakin intoa neitokaisella riitti porojen liikutteluun, taitokin varmasti karttuisi, jos pääsisi enemmän treenaamaan. (Uskon, ettei tämä debyytti jää viimeiseksi koparaeläintenpaimennussessioksi tällä parilla. ;) )


Näin videon Okran ensimmäisestä porojenpaimennuskokemuksesta. Intoa ja kiinnostusta sillä oli ainakin, mikä on erityisen positiivista aina ja hyvä lähtökohta puuhaan. Pienehkössä aidassa oli kaksi poroa, jonkin verran Okra vilkuili kumpaakin, joten jotain sen päässä liikkui sen suuntaan, että näitä pitäisi käsitellä laumana - videolla (ja minun jokseenkin (myönnettävä on) amatööriin silmään) näytti kuitenkin siltä, että pääosin keskittyi enemmän vuorottain yhden poron ajamiseen kuin lauman käsittelyyn.

Paimennuksen alussa Okrasta ei lähtenyt yhtään ääntä (samahan oli siskopuoli Ursalla (Nutukas Ursula) vuoden 2007 testissä, pihaustakaan ei kuulunut paimennettaessa), vaan sentään lopussa muutama haukahduskin kuului - todennäköisesti treenillä pääsisi tähänkin puuttumaan ja vahvistamaan haukkumista, voihan koiran vaikka opettamaan haukkumaan käskystä. Vaikka Okrassa oli vauhtia ja innokkuutta, niin kuuroksi se ei mennyt, vaan näytti tottelevan Katjaa oikein hyvin, kivannäköistä yhteistyötä. :)

Aivan mahtavaa nähdä miten oma kasvatti toteuttaa itseään siinä mihin rodultaan on alkuperäisesti tarkoitettu. Kiitos Katja!! :D


"Kuivalihahommia" muutaman viikonlopun takaa.
Asioihin osallistuva, utelias, ahne ja tavattoman KIINNOSTUNUT...



"ps. Okralla alko taas juoksut ennen Ursaa, 11.2. ;) Onneks saatiin kuitenkin osallistua noihin porotreeneihin, kun treenattiin ihan viimeisinä. Harmi vain, ettei päästy sinne Pelloon (Porokoirakerho ry.:n järjestämä poropaimennustesti ja -kilpailu 6.-8.3.2009), kun kai sitten huonon arpaonnen takia meitä ei näkynyt siinä sunnuntain testilistalla. Toivottavasti teillä ja Umbralla kuitenkin sujuu hyvin! :)"

1 kommentti:

Katja kirjoitti...

Kiva, että Okra pääsi katsomaan poroja ja kokeilemaan paimennusta, ensi vuonna sitten paremmalla arpaonnella kokeeseen. Saapa nähdä, meneekö Umbran koe kuten siskollaan harjoitukset - Umbra kyllä on muuten varsin "sanavalmis" neitokainen, mutta unohtuuko äänenkäyttö aidassa. Kiva nähdä muutenkin kuvia Okrasta, kovin on Umbran oloinen tuo sisko, varsinkin kun on tainnut tuota karvaa lähteä Okraltakin, kun on tutun näköistä kuikelo-luukkia. :)