Kisapäivä Mikkelissä päättyi sen verran ajoissa, että suunnattiin auton keula kohti Ristiinaa ja Astuvansalmen kalliomaalauksia. Päätös oli suhteellisen äkkinäinen, joskin siinä mielessä suunniteltu, että olen jo pidemmän aikaa halunnut käydä siellä ja tiedostin suurin piirtein mistä kalliomaalaukset löytyisivät.
Parkkipaikalta lähti reilun parin kilometrin mittainen syysmetsäinen luontopolku, joka johdatti kulkuetta erheittä oikeaan suuntaan monipuolisessa länsi-savolaisissa maisemassa. Järviä ja järvelle katselevia kallioita, kangasmetsää, rantapusikkoa ja askeleiden alla kahisevia syksyn pudonneita lehtiä.
Ursa, Hippa ja Luna.
Sen verran malttia oli, että ennen maalauspaikalle menoa kipusimme yli 30 metrin korkeuteen kohoavan maalauskallion laelle katselemaan sieltä avautuvaa maisemaa. Syksyn värit ovat kauneimmillaan, keltaisen ja oranssin sävyt sointuvat upeasti havupuiden vihreään. Totta kai.
Astuvansalmi.
KALLIOMAALAUKSET
Suurin osa Suomesta löytyvistä kalliomaalauksista ovat kampakeraamiselta ajalta, joka ajoittuu vuosiin 5000-2000 eaa. On vaikea antaa yksiselitteistä vastausta siihen, miksi maalauksia on tuhansia vuosia sitten tehty ja mitä ne ovat aikansa ihmisille kertoneet ja merkinneet. Maalaukset voidaan kuva-aiheiden yhtymäkohtien mukaan liittää pyyntikulttuuriin ja siihen liittyviin riitteihin, samanistiseen uskomusmaailmaan sekä aikansa ihmisten henkiseen elämään. Yleisimpiä kuva-aiheita ovat ihmishahmot, hirvi- ja venekuviot sekä kämmenpainamat. Maalaukset on tehty jyrkkiin ja vaikuttaviin pystysuoriin kallioseinämiin, jotka hyvin usein putoavat suoraan veteen. Kallion profiilissa on usein myös havaittavissa ihmniskasvoja tai eläimen päätä muistuttavia muotoja.
Astuvansalmellakin maalausten jylhä kallio muistuttaa järveltä päin tietystä suunnasta katsottaessa ihmispäätä, josta hahmottuu alas luodut silmät, nenä sekä leuka. Kallio maalauksineen on ollut pyyntiväestölle tuhansia vuosia tärkeä ja pyhä paikka sekä merkittävä uhripaikka. Paikallinen väestö on todennäköisesti tiennyt sen olemassaolosta aina, mutta silti maalausten "löytyminen" ajoittuu vasta vuoteen 1968.
Astuvansalmi on maamme laajin yhtenäinen kalliomaalaus. Maalausalue on lähes seitsemäntoista metriä pitkä ja kahdeksan metriä korkea. Seinämästä on tunnistettu yli kuusikymmentä eri kuviota - joista allekirjoittanut pystyi tunnistamaan ehkä vajaan kolmanneksen. Pääosin kuviot lomittuvat toisiinsa niin, että asiaan vihkiytymättömin silmin hahmottuu punamullan värisiä läiskiä ja alueita sekä viivoja välttämättä ilman hahmoa.
Kuvassa vasemmalla keskivaiheilla on ihmishahmo, jolle on kuvattu sarvet sekä silmät. Hahmo on tulkittavissa naamariin tai päähineeseen sonnustautuneeksi shamaaniksi, auttajaksi ja parantajaksi, yhteyslinkiksi tuonpuoleiseen. Shamaanin hengen uskottiin transsitilassa, laulun ja rummutuksen avulla, voivan irtaantua ja muuttamaan muotoaan sekä kykenemään matkustamaan tuonpuoleiseen.
Kuvasta on hahmoteltavissa useampia hirviä, joiden alle kuvassa oikealla on maalattu sarvipäinen shamaani sauva kädessään. Kuvan keskeltä löytyy naishahmo jousi kädessään. Hirvet ovat yksi yleisimmistä kuva-aiheista kalliomaalauksissa. Astuvansalmen kallioon on kuvattu melkein parikymmentä hirveä, joista usealle on piirretty sydän, ympyrä tai piste rintakehässä. Lähes kaikki katsovat tai juoksevat länteen. Tärkeän pyyntieläimen lisäksi hirven uskotaankin symboloineen länteen laskevaa, taivaan yli juoksevaa aurinkoa.
"Astuvan Tellervo" on eräs kalliomaalausten harvinaisuus, naishahmo, joka pitelee jousta. Naisia on kuvattu kalliomaalauksissa hyvin harvoin, "Astuvan Tellervoksi" nimetyn hahmon on tulkittu esittävän suvun jumalallista kantaäitiä.
Vasemman alaneljänneksen oikeassa reunassa kämmenpainama sekä kuvassa keskivaiheilla oikealla heikosti näkyvät aurinkolaivat.
Astuvansalmella jälleen kerran koki oman pienuutensa ja loppujen lopuksi elämänsä ohivilahtavan lyhyyden. Kalliomaalaukset ovat olleet hyvin kauan meitä ennen ja tulevat olemaan vielä pitkään meidän jälkeemme.
´
Paluumatka autolle taittui toisen samaan aikaan paikalle törmänneen kalliomaalauksia ihmettelemään tulleen kanssakulkijan kera leppoisasti rupatellen. Aiheesta ja aiheen vierestä. Kiitos.
