KATSELMUS, Ursan agility.

Ursa osallistui Oulussa Paimensukuisen Lapinkoiran Seura ry.:n Katselmuksen lauantaissa 26.4. agilitykisailuun. Viime vuonna oltiin samaisessa tapahtumassa Ursan kanssa kilpailmattomien toisia, vuoden sisään olemme onnistuneesti aloittaneet kisaamisen ja nyt ihan vasta kuin varkain nousseet myös kolmosluokkaan.


Mölliagia tuomaroi Johanna Kenttälä, meidän suoritus riiti tänään kilpailevien kolmanteen sijaan. Ohjaaja töpeksi kahdessa kohtaa, joskin Ursa teki kokoajan innokkaasti töitä. Palkintopalli heltisi.

Okruuksia.

Perjantaina 25.4. jatkettiin sukulaistreffailua, kun käytiin ihanaisen Okran (Omituinen Okra) kanssa lenkillä neidin kaupunkilenkkiympäristössä, Ainolanpuistossa, Oulussa.

Viimeksi olen nähnyt esikoispentueen esikoispentua tammikuun alussa, vaan kovastipa tuo nuoriso muutamassa kuukaudessa kehittyy.

Luna-mutsi ja Okra.

Tottakai piti aluiksi vaihtaa vähän kuulumisia. Okra käyttäytyi juuri kuten pienen koiran kuuluukin, nöyrtyi kuuntelemaan emonsa ja leikkitätisiskopuolensa vuolasta saarnaa.


Okralla on hauska luonne, se on äärimmäisen positiivinen ja iloinen sekä avoin koira. Se on hyvin kuulolla ja osaa käyttäytyä fiksusti (vaikka Okran oma ihminen sanoikin, että sillä olisi jonkinasteista murkkuikää - kasvattaja ei ainakaan silmiinpistävää mitään pannut merkille). Sen ihastuttavin piirre (mikä löytyy myös täsmälleen samanlaisena siskoltaan Umbralta) on tapa puuhailla kokoajan jotakin, vaikka se kulkee erittäin nätisti hihnassa ja pelaa yksiin ihmisensä kanssa, niin se silti puuhailee ilomielellä omiaan. Ottaa kepin suuhun, käy näyttämässä käpyä Ursalle, lällättelee, antaa haistaa, mutta pakittaa tieltä - "Mun!" - ottaa pari loikka-askelta, iloitsee. Okra on positiivinen ja kohtuullisen vilkas pikkuotus, jonka sisällä asuu kuitenkin rauhallinen, tasapainoinen ja lunkisti elämään suhtautuva nuori narttu.

Myös Oulussa asustaa näppärä koira-apina.

Ihan pian vuoden täyttävä Okra.

Kuunneltiin ja ihmeteltiin Merikosken patoa ja sen voimallisia tyrskyjä.

Okra, Luna-emo ja Ursa-siskopuoli.

Paappaa Revonlahdella.

Torstaina 24.4. koiramainen kotimaanmatkailu jatkui pohjoisemmas, yhden Jyväskylässä vietetyn yön jälkeen. "Ohikulkumatkalla" piipahdettiin visiitillä Ravja-Paapan tykönä, popsittiin herkkuja teehetkellä ja käytiin lenkillä sikäläisissä maastoissa.

Luna-tytär, Ravja-isä, Ursa-tyttärentytär.

Luna (Nutukas Illusia) ja isänsä Ravja (Pukranvaara Ravja).

PAAPPA

Kiitoksia vieraanvaraisuudesta.

Lapsenlapsia.

Pääkaupunkiseutumatkailu vei myös Nurmijärvelle ja Vihtiin - pääsi lääppimään monen ikäistä pentua, riiviöpiraijoista tuhiseviin mötkylöihin. Piraijat sijaitsivat Vihdissä Nutukas kennelin vielä nimettömässä "tytäryhtiössä". Pentuset täyttävät keskiviikkona 24.4. 7vk, jolloin joku jo lähtee uuteen kotiinsa.

Maanantaina 21.4. näin kaikki kahdeksan, kerrankin pentue, jossa jokainen ovat tunnistettavia omia itsejään, väriensä ja ulkomuotonsa perusteella ne oppi nopeasti tunnistamaan, lisäksi jokainen oli myös luonteensa puolesta persoona.

Pentue on siis Lunan pojan ja Ursan veljen Nutukas Ukrin tekele, emona Nutukas Nippanappa eli Peppi.


NUTUKAS UKRI x NUTUKAS NIPPANAPPA

NUORRI

Nuorri on sisaruskatraan suurin, vankkaluustoinen ja raskaskorvainen kokoparkki uros, jolla on valloittavat valkoiset sukat. Rauhallinen persoona, joka muuttaa mitä ilmeisimmin Keski-Suomeen - täytyykin pyrkiä tapaamaan sukulaispoikaa...

NONOMUS

Nonomus on filosofipentu, joka sai nimensä edesmenneen esikuvansa Nonon mukaan (Nutukas Nono Fidelio). Pieni, mustanaamainen, rauhallinen ja mietteliäs uros.

Nonomus ja Nuorri.

NUNNANEN

Pieni, pippurinen, piirtopäinen riista narttu. Yksi hanakimmin peukaloon tarttuvista piraijoista pentuautauksessa.

NUUNA

Pikkuinen riistanvärinen narttu, jolla oli ainoana pentueessa jo terhakkasti pystyssä olevat korvat. Soma pentu, josta tulee kasvattajansa sijoitusnarttu.

Nunas ja Nuuna.

NUNAS

Musta uros, jolla on pienet merkit.

NUUKSIO

Nuuksiosta tulee Nuusku ja se jää isänsä riesaksi synnyinkotiinsa. Aktiivisen oloinen ja luonteikas piraijapentu. Musta uros, jolla leveä piirto päässä.

NARKAUS

"Pikku-Ukri". Riistanvärinen uros.

NUTUKAS

Musta, merkkivärinen narttu, josta tulee tietenkin Nutukas kennelin sijoitusnarttu. Tavattoman kaunis pentu.

Umbralla kylässä.

Vietin Umbran tykönä talvilomaosia 19.-22.4. Pyörähdeltiin porukalla Katselmus plussassa Tuomarinkartanon vinttikoirakeskuksessa, käytiin treenailemassa ja tsekkaamassa paikallisen koirakerhon treenikentät - siellä Umbrakin on opetellut ja tulee lisää oppimaankin tottelevaisuuden ja agilityn saralla. Käytiin lenkeillä, juoruttiin ja piipahdettiinpa vielä laajemmallakin, kun visiteerattiin moikkaamassa mm. Lunan lapsenlapsia. Vietinpä jälleen kerran koiramaista alkulomaa.

Umbra on viimenäkemän fiksuuntunut todella paljon. Pari kuukautta mennyt edellisestä kerrasta, siitä kun Umbra oli meillä Jyväskylässä hoidossa. Hihnakävely on petraantunut valtavasti, neiti malttoi hyvin, vaikka oltiin porukalla liikenteessä. Umbraa voi huoletta pitää vapaana, se tottelee hyvin luoksetulokutsua ja pysyttelee lähietäisyydellä.

Luonteeltaan se on edelleen mutkaton, sopeutuva ja sosiaalinen. Rento sylirötkö, jonka lääppimisestä ei meinaa saada tarpeekseen. Katselmus plussassa se käyttäytyi ikäänsä nähden tosi fiksusti, kehäriekkumistakaan ei ollut havaittavissa, se malttoi hyvin sekä ravata, että seisoa paikallaan. Kehien jälkeen se käyttäytyi hyvin yleisönä, rentoutuipa hienosti oman ihmisensä jalkaa vasten nukkumaankin. Selkeästi Umbrallakin on hermot kunnossa - siitä olen kyllä äärettömän iloinen.

Mutkattomasti se taas tuli toimeen minun narttujeni kanssa, onneksi on niin usein tullut nähtyä, ettei tarvitse toimeentuloa jännittääkään. Pystyipä kolmikon laittaa suvereenisti jopa samaan auton peräosastoon, kolme istuvien päätä tarkkaili maisemia ulospäin. Yhdet eläväiset korvat tekivät hidastetöyssyissä poikkeavan notkahtelevaa aaltoliikettä.

Luna nauttii kesäauringosta ja rapsutuksista.

Umbra ja Ursa intoutuivat jälleen leikkeihin. Tätipuoli on hyvä ja kestävä leikkikaveri, pikkuisen tosikko, vaan kun siihen osaa suhtautua rennosti ja leikkimielellä ei mitään ongelmaa.

Umbra on todella kaunis, vankempi ja lurppakorvainen painos emostaan.

Umbran tykönä jöötä pitää cavalierimummeli Tosca, myskintuoksuinen sohvatyyny, höpö hännänheiluttaja. Vahvistusta pitää yllä myös agilityliero Keksi, joka tällä kertaa välttyi kameran pahalta silmältä.

Luna ja Ursa. KATSELMUS+

NUTUKAS ILLUSIA FIN31639/02
i. Pukranvaara Ravja e. Nutukas Wanilla

20.4.2008, Helsinki.
Tuomari Marri Penna

TYYPPI: Yleiskuva hyvä, pää rokottaa. (pun.)
PÄÄ: Aavistuksen kyömy kuono, pitkä kapea malli. Kallo ja kuonolinja hyvä. (sin.)
RAKENNE: Erinomainen rakenne, hiukan ahtautta takana, ei haittaa kokonaisuutta. (v.pun.)
LIIKKEET: Upea liikunta, liikkuu lentämällä! (v.pun.)
TURKKI: Turkista uupuu pohjavilla, turkin laatu hyvää. (sin.)
LUONNE: Erinomainen. (v.pun.)

AVO+-n 1/2. Lapin leima.

Lunan kanssa saatiin juosta, juosta ja juosta. Lunan liikkeitä huokailtiin jälleen. Melkein harmittaa, etten itse ole nähnyt Lunaa vauhdikkaassa ravissa kiidätettävänä. ;) Umbran potin räjäyttämisen jälkeen emo näytti mistä Omituiset on lähtöisin ja lensi lopulta oman luokkansa kakkospallille. Lähinnä liitävistä liikkeistä Luna nappasi myös Lapin Leiman, tittelin, joita Marri Penna jakoi satunnaisen määrän koirille, "joissa on komeutta, karismaa ja hiven nostalgiaa. Koiran olemuksesta tai ulkomuodosta voi löytää kosketuksen vanhaan paimenkoirakantaan."

NUTUKAS URSULA ER42649/05
i. Nutukas Ungelo e. Nutukas Illusia

20.4.2008, Helsinki.
Tuomari Marri Penna

TYYPPI: Menee sen verran ulos rotutyypistä, että saa keltaisen. (kelt.)
PÄÄ: Pään sivulinja kiilamainen, puuttuu otsapenger, tylppä viiva kuonosta ja alaleuka. (kelt.)
RAKENNE: Hyvä perusrakenne, suora edestä ja takaa. (pun.)
LIIKKEET: Hienosti vetää, liikkuu kauniisti. (v.pun.)
TURKKI: Kaunis väri, turkki ok, mutta lyhyt. (sin.)
LUONNE: Erinomainen. (v.pun.)

AVO-n -.

Ursa sai kiitosta niistä ominaisuuksista, joita koirassa erityisesti arvostan. Liikkeistä, rakenteesta ja luonteesta. Tyypistään Ursa on ennenkin saanut noottia ja toki tiedän, että se on kapea, lyhytturkkinen piippakuono - "sporttimalli". ;)Kiilamainen pää halkoo hyvin tuulta ja on omiaan myös Ursan toisessa rakkaassa harrastuksessa, kaivelussa ja uteliaallisessa tutkiskelussa.

Ursa sai hihnaansa koristamaan koko nauhojen kirjon, vappua enteillen rakensi kaikkien iloksi värikkään vappuviuhkan. Tyyppinsä ja päänsä puolesta se leimattiin rodulle vieraaksi (keltainen), turkki kaikessa lyhykäisyydessään oli tyydyttävä (sininen), rakenne aika hyvä (punainen) ja liikkeet sekä luonne erinomaiset (vaaleanpunainen)

Lunaa palkintopallilla onnitellessa tuomari kysyi, onko koira siitoksessa ja onko se periyttänyt liikkeitään. Oli ilo sanoa, että hän itsekin on saman päivän puitteissa arvostellut kaksi Lunan tytärtä (Ursa ja Umbra) ja kehunut kummankin liikkumista.

Umbra. KATELMUS+

Sunnuntaina 20.4. nautittiin aurinkoisesta kevätsäästä Tuomarinkartanon vinttikoirakeskuksessa Helsingissä. Tapahtuman nimi oli Katselmus+, koolla kirjava joukko suomenlapinkoiria ja henkeen sopivia ihmisiä sekä uusia tuttavuuksia. Mukava päivä, kiitokset asianosaisille seurahetkistä, joissa ei aivan menestykseltäkään vältytty.

Henna, Katja ja Sirene sekä karvainen yleisöedustus Umbra, Ursa ja Luna.

OMITUINEN UMBRA FIN29051/07
i. Delete e. Nutukas Illusia

20.4.2008, Helsinki.
Tuomari Marri Penna.

TYYPPI: Yleisvaikutelma kevyt, älynnyt panna isot korvansa lurppaan, parantaa yleiskuvaa. (pun.)
PÄÄ: Kevyt, pieni, narttumainen pää. Toivoisi pikkuisen enemmän kuonoon massaa. Jotain viehättävää. Yleiskuva sievä. (punainen nauha)
RAKENNE: Kevyt, kuiva ja tyylikäs, suora ja hyvä edestä ja takaa, edestä leveä, takaa hiukan ahdas. (punainen nauha)
LIIKKEET: Liikkuu kauniisti, hiukan ahtaasti takaa. (punainen nauha)
TURKKI: Kaulavillasta näkee, että karvareserviä on. (sininen nauha)
LUONNE: Erinomainen. (vaaleanpunainen nauha)

Istuisi Inarin maisemiin. Viehko ja eteerinen otus.

JUN-n 1/4. Lapin leima.

Umbra haistatti oletuksille ja yllätti koolle kokoontuneen faniyleisön. Reippaan kahdenkymmenen alle kaksi vuotiaan nartun joukosta Umbra valikoitui ensin kahdeksan ja siitä edelleen neljän parhaan joukkoon. Esillä hyvin eri tyyppisiä koiria. Umbra on kevyt, ilmava ja tyylikäs koira, joka herätti korvineen tuomaristossa ihailua. Oli lohduttavaa kuulla, että Umbran aavistuksen ulkokierteiset takajalat pantiin toki merkille, mutta ne eivät vaikuttaneet negatiivisesti Umbran antamaan yleiskuvaan, eikä niitä pidetty vakavana haittana.

Umppis todisti myös olevansa tuomarille mieleinen, tyypikäs rotunsa edustaja ja sai Lapin leiman, joita titteleitä Marri Penna jakoi koirille, "joissa on komeutta, karismaa ja hiven nostalgiaa. Koiran olemuksesta tai ulkomuodosta voi löytää kosketuksen vanhaan paimenkoirakantaan."

Arvosteltavien ominaisuuksien värikirjo nauhoissa oli suhteellisen tasainen, keskimäärin Umbra on hyvä ja rotunsa omainen koira. Hihnaan sidottiin punaisten nauhojen (aika hyvä) lisäksi vaaleanpunainen (erinomainen) luonteesta ja sininen (tyydyttävä) turkista.

Umbra liikkuu kauniisti ja kevyen oloisesti.