Oi maamme, Suomi, synnyinmaa!

Maamme raikui pitkin metsiä, karautettiimpa ilmoille pari säettä siniristilippuakin... Näinhän se täytyy. Käytiin pitkällä itsenäisyyspäiväreippalulla kolmen naisen ja kuuden koiran voimin. Oli enemmän kuin kivaa vetää oikein kunnon lenkki (n.13km/4h). Yöllä oli satanut lunta, joten maisemakin oli sopivan talvinen. Toiveestani etsittiin käsiimme Karhujärven laavu. Eväsleivät, glögit, suklaat ja kuivahedelmät kyyditti mukavasti.

Vaellettiin Karhujärvelle vähän eri reittiä mitä olen itse sinne ennen yrittänyt. Vaikuttaapa jopa siltä, että tuonne löytää uudelleenkin. Laavu oli kivalla paikalla järven rannalla metsän keskellä. Ainoa miinus koirien kanssa liikuttaessa on se, että laavulle saapujat tulevat yllättäen puskista, sen verran suojainen paikka on.

Koiratkin tulivat ilman kärhämiä toimeen. Tuttuutta oli molemmin puolin jonkun verran (eniten Ursan ja Viivin välillä), mutta tällaisella 'kaikki-vapaana-metsään'-lenkillä ei olla tällä porukalla ennen käyty. Hyvin jengiytyivät isoksi suureksi laumaksi ja kivaa oli.


Kiitos!

Reippaan talvisen lenkin päätteeksi voi linnoittautua sisälle, juoda kuumaa ja väkrätä olkipalloja.

Tytsyt tulilla.

2.12.2011

Käytiin perjantaina vapaan päivän iloksi reippailemassa Jääskelän luontopolku ja käristämässä notskilla makkaraa.

"Koska matka oli hauska niin, pyysivät he mukaan yhden toverin."

Onko nyt jo talvi vai vielä syksy? Mitäpä tuosta, kuunnella nyt järven loiskintaa rantakiville ja nauttia joulukuun alun tihkusateesta.
Koirat oli heti kärkkäänä ja niiiiin parasta kaveria, kun valmisteltiin makkarapaketin avaamis-seremonioita.

Oottekos tällaista koskaan? En minäkään. Banaanit Pätkiksillä. Aikas mainio eväs, vaikka jouduttiinkin ritilän puuttuessa, soveltamaan paistaminen kiven päällä. Semikypsiksi jäivät, mutta olivat kyllä hyviä. Tätähän täytyy kokeilla joskus uudelleen.



Kiitokset seurasta! Seuraavalla kerralla pitää paistaa lättyjä - ehdottomasti! :)

Siskosriekkuilua setäkoiraseurassa.

Toissapäivänä keskiviikkona, loppiaisena, käytiin jääriekkuilu lenkillä Alva- ja Palokkajärvien jäillä. Mukana siskokset Hippa ja Noita (O. Metsähippa & Källeröinen) sekä herrakoira Pessi (Paw Arts Autumns Rain). Hippa sai osakseen Pessi-sedän ylihuomiota, Pessi käytti jatkuvasti tilaisuuksia hyväksi käyden raiskausotteella Hipan kimppuun. Pikkuneitihän ei tuollaisesta ymmärtänyt mitään, vaan pääosin oletti sen kuuluvan leikkiin. Pessi tosin sai kyllä kuulla omalta ihmiseltään kunniansa härskeistä käytöstavoistaan. Noidan suhteen herraseura ei yrittänyt mitään ja niiden välille muodostui varsin kivannäköistä takaa-ajoleikkiäkin - vinkuvan Ankan kanssa ja ilman.

Keppien kantoa ja pureskelua, hanskailoittelua ja sinne tänne säntäilyä. Tyypeillä oli hauskaa, lumi pöllysi reilun -20 asteen pakkasessa ja naamat lumettuivat. Koska mukana oli myös neljän ihmisen lisäksi kolme kameraa, tuloksena muun muassa läjäpäin valokuvia - arvatenkin... (Omia kuvia on suurin osa, niitä ei ole erikseen merkattu, Tiinan kuvissa oikeassa alalaidassa nimi ja Antin kuvat ovat keskivaiheilla olevat laajakulmaisemmat lumessa kahlauskuvat. KIITOS!!)

Lenkin päätteeksi kokonnuttiin "uuteen" keittiööni rupattelemaan ja kahvittelemaan. Luna ja Ursa - poliisit - odottelivat kotosalla sen aikaa, kun käytiin lenkillä ja alkusählingin jälkeen koko porukka asettui rauhalliseen yhteiseloon. Taas sai lappalaiset kehuja ominaisuudestaan osata ottaa paikkansa ja rauhoittua pienessäkin tilassa. "Asukastiheys" oli melkoinen, kun ehkä noin kuudella neliömetrillä oli yhteensä neljä ihmistä ja viisi koiraa.

Oli kiva käydä yhteislenkillä, otetaan uusiksi joku kerta!

























Tiinan aikaisempia kuvia Karhupennuista elokuun alussa 2009 blogitekstissä Vangittuja tilanteita..